Choose language:

Anygraaf

Tuotekehitys

Anygraafin liikevaihdosta suunnataan jatkuvasti yli 20 % tuotekehitykseen.

Jatkuvuus

Monien asiakkaiden kanssa on tehty yhteistyötä jo yli 20 vuotta.

Asiakaslähtöinen ajattelutapa

Kiitetty järjestelmätuki perustuu alan huippua edustavaan asiantuntemukseen ja välittömään asiakaskontaktiin. Yhteistyössä asiakkaan kanssa etsitään entistä parempia työkaluja ja toimintatapoja liiketoiminnan kehittämiseen. Useat kehitysideat tulevat asiakkailta

Kokemus

Pitkä kokemus asiakaskunnan toimialasta antaa hyvät mahdollisuudet tukea asiakasta kaikissa järjestelmän elinkaaren vaiheissa.

Kotimaisuus

Anygraafin strategia on pitää tuotekehitys lähellä asiakaskuntaa. Tuotekehitys on ketterää, täsmällistä ja nopeaa.

Pääkaupunkiseudun kolme kaupunkilehteä, Helsingin Uutiset, Länsiväylä ja Vantaan Sanomat, olivat ensimmäiset Etelä-Suomen Median Neoon siirtyneet lehdet. – Tämä keskuspöytä sai toimia pilottina, sillä heti ensimmäisissä Neo-lehdissä oli yhteensä 172 sivua, julkaisupäällikkö Silja Tenhunen laskee. Kuva: Päivi Tuovinen.

Pääkaupunkiseudun kolme kaupunkilehteä, Helsingin Uutiset, Länsiväylä ja Vantaan Sanomat, olivat ensimmäiset Etelä-Suomen Median Neoon siirtyneet lehdet. – Tämä keskuspöytä sai toimia pilottina, sillä heti ensimmäisissä Neo-lehdissä oli yhteensä 172 sivua, julkaisupäällikkö Silja Tenhunen laskee. Kuva: Päivi Tuovinen.

Etelä-Suomen Media siirtyi Neoon ­– Konsernin ilmoitusjärjestelmä yhdistyi

Etelä-Suomen Media (ESM) otti marraskuussa käyttöön Anygraafin Neon kaikissa sanoma- ja kaupunkilehdissään. ESM julkaisee 21 sanoma- ja kaupunkilehteä sekä 4 ammattilehteä ja 17 asiakaslehteä.

ESM käytti aikaisemmin Anygraafin Doriksen toimitusjärjestelmää ja AProfitin ilmoitusjärjestelmää. Neon myötä palvelimet ja tietokanta siirrettiin yrityksen Tuusulan toimipaikasta Keskisuomalainen-konsernin palveluihin Jyväskylään, samalla kun ilmoitusjärjestelmä yhdistettiin konsernin yhteiseen tietokantaan.

Etelä-Suomen Median tuotteet ovat Aamuposti, Helsingin Uutiset, Hyvinkään Viikkouutiset, Imatralainen, Keski-Uusimaa, Lappeenrannan Uutiset, Länsi-Uusimaa, Länsi-Uusimaa Ilta, Länsiväylä, Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Riihimäen Seudun Viikkouutiset, Sipoon Sanomat, Tamperelainen, Turkulainen, Tuusulanjärven Viikkouutiset, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Aromi, Shaker, Evento, Moottori, I love Lapland, It Invalidiliitto, Kirkonseutu, Maintworld, Matkus Shopping, Meidän Suomi, Navigator, Ota opiksi, Patina, Poppi, Port of Helsinki Magazine, Port of Helsinki News, Promaint, Solisti, Vav-viesti, Visiitti, 90 min, Iltamakasiini ja Tallinna24.

ESM tavoittaa 991 000 eteläsuomalaista printissä ja verkossa, työllistää noin 300 työntekijää 18 eri paikkakunnalla ja on osa Keskisuomalainen-konsernia.

Etelä-Suomen Media käyttää Anygraafin ennakoivan työnkulun konseptia kaikissa sanoma- ja kaupunkilehtien toimituksissaan. Kaikkia lehtiä, paitsi Keski-Uusimaata, tehdään Citrix-ympäristössä.

”Työnkulku muuttui heti”

Etelä-Suomen Mediassa Neo-projektia johtanut julkaisupäällikkö Silja Tenhunen kertoo, että projektin ensimmäinen vaihe muutti heti esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurien osapainoslehtien taittoa ja verkon ja kuvatuotannon työnkulkua.

Mitkä olivat tärkeimmät perustelut siirtyä Doriksesta Neoon?

– Halusimme Neon käyttöön mahdollisimman nopeasti, jotta pääsemme kehittämään ohjelmaa samaan aikaan lehtien seuraavien sisältöuudistusten suunnittelun kanssa. Tavoitteena oli, että kaikki käytännön työssä vastaantulevat oivallukset pystytään hyödyntämään, kun työtapoja lähdetään vuonna 2016 muuttamaan.

– Valinnassa painoi myös lehtien nopea kasvu verkossa: esimerkiksi Helsingin Uutiset rikkoi joulukuussa verkossa 210 000 viikkolukijan rajan. Neo tarvittiin käyttöön heti, jotta pystymme kehittämään myös toimitusten verkkojulkaisua.

Mitkä olivat haastavimmat aiheet muutoksessa?

– Yhtäkään järjestelmää ei voi ottaa käyttöön vain järjestelmän suunnittelijoiden vuoksi tai tavoitteiden takia. Ohjelman käyttäjien on ymmärrettävä, miksi muutos tehdään nyt, mihin sillä pyritään ensi vuonna ja miten järjestelmää aiotaan kehittää.

– Haastavinta tämänkaltaisissa hankkeissa ei ole tekninen onnistuminen, vaan keskeneräisyyden sietäminen ja kokonaisuuksien hallinta ja hahmottaminen niin, että tehdyt ratkaisut eivät sulje pois tulossa olevia tarpeita.

– Myös käyttäjien koulutus on avainasemassa. Jos yksittäinen käyttäjä ei vielä puolen vuoden päästä käyttöönotosta tunne, että uusi järjestelmä on helpottanut hänen arkeaan, muutos ei ole onnistunut.

Muuttuiko muu kun järjestelmä ja laiteympäristö, esimerkiksi työtavat ja työnkulku?

– Kyllä. Vaikka toimitusjärjestelmän vaihdon tavoitteena oli päästä käyttämään ja kehittämään Neoa mahdollisimman nopeasti, järjestelmän vaihto muuttaa – ja sen kuuluukin muuttaa – työtapoja. Neo-projektin ensimmäinen vaihe muutti heti esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurien osapainoslehtien taittoa ja verkon ja kuvatuotannon työnkulkua.

Muutos oli Suomen mittakaavassa iso projekti, joka toteutettiin lyhyessä ajassa. Miten se oli mahdollista?

– Toimitusjärjestelmän vaihdon yhteydessä vaihdetaan usein myös lehtien ulkoasua ja formaattia. Etelä-Suomen Median lehdissä projekti toteutettiin toisin: toimitusjärjestelmä vaihdettiin ennen seuraavaa sisältö- ja ulkoasu-uudistusta. Tämä mahdollisti tavallista ripeämmän siirtymän.

Mitkä ovat siirtymisen jälkeen keskeisimmät kokemukset?

– Kun pitkään käytössä ollut toimitusjärjestelmä vaihdetaan, osa tutuistakin työtavoista voi tuntua vierailta. Tämä on hyvä muistaa myös koulutusvaiheessa – opetuksessa ei voi keskittyä vain siihen, mikä muuttuu. Mukana on pidettävä aina myös ne työvaiheet, joihin muutoksia ei tule.

– Tämä on meille järjestelmien suunnittelijoille toistuva oppimisen paikka ja paljastaa, mitkä jo aiemmin opetellut asiat vaativat vielä kertausta ja mitkä eivät.

Miten käyttäjät ovat ottaneet muutoksen vastaan?

– Neo-projektin ensimmäinen vaihe onnistui, koska käyttäjät olivat valmiita vaihtoon – vaikka se osui vuoden vilkkaimpaan aikaan ja aikataulu oli poikkeuksellinen.

– Järjestelmäprojekti ei kuitenkaan koskaan pääty käyttöönottoon, vaan alkaa siitä. Siksi koko projektin tärkein vaihe on vasta alussa: miten rakennamme Neosta tekijöiden kanssa järjestelmän, jolla teemme sellaisia tuotteita kuin haluamme, ja vielä uudella tavalla.

Onko jo mietitty kehitysprojektin seuraavia aiheita?

– Kyllä. Lähivuosien suurin haaste ei ole vain se, kuinka kiinnostavaa lehteä pystymme tekemään lukijoille tai millaisia digituotteita tarvitsemme verkkoon. Yksi suurista haasteita on printin tuotantoprosessin digilatisointi.

– Toimitukset tarvitsevat jatkossa entistä enemmän aikaa monikanavaiseen tekemiseen ja laadukkaan printtisisällön tuottamiseen. Tämä vaatii työprosessien uudistamista. Ennakoivan taiton rinnalle on luotava lisää varsinkin printtilehtien tekemistä jouhevoittavia työkaluja ja -tapoja.

– Heti seuraava askel on tuotantotulostuksen käyttöönotto lehdissä, joissa painoon tulostetaan painoonmenoiltoina satoja sivuja muutamassa tunnissa. Sen jälkeen alamme perata printin tekoprosessia vaihe vaiheelta. Tavoitteena on, että uudistetut printtilehdet viedään tuotantoon vielä ennen kesää.

Montako lehteä tehdään ja montako sivua tulostetaan parhaimpina päivinä?

– Printissä viikon vilkkaimmat päivät ovat maanantai, tiistai, torstai ja perjantai eli oikeastaan vain keskiviikkoisin ja viikonloppuisin painoon ei tulosteta samaan aikaan useita sanoma- ja kaupunkilehtiä.

– Esimerkiksi torstaina 17.12. painoon lähti neljän tilattavan sanomalehden (Aamupostin kaksi osapainosta, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Uusimaa) lisäksi Helsingin Uutisten kolme osapainosta, Vantaan Sanomien kaksi osapainosta, vaihtosivullinen Länsiväylä, Turkulainen, Nurmijärven Uutiset ja Mäntsälän Uutiset. Tämä tarkoitti yli 320 sivua. Normi-ilta.

Konsernin ilmoitusjärjestemä yhdistyi

Etelä-Suomen Media on osa Keskisuomalainen-konsernia, jossa Neoa ovat jo ennestään käyttäneet maakuntalehdet Keskisuomalainen ja Savon Sanomat. Tänä syksynä konsernissa siirryttiin myös yhteiseen ilmoitusjärjestelmään. AProfit on nyt käytössä Savon Sanomissa, Etelä-Suomen Mediassa, Omnipressissä sekä Keskisuomalaisessa, eli yhteensä 60:ssa lehdessä. Neo- ja AProfit-käyttäjiä löytyy siis koko konsernista jo noin 500.

Merkittävä osa loppuvuoden Neo-projektia oli ilmoitusjärjestelmä AProfitin yhdistäminen Keskisuomalainen-konsernin yhteiseen tietokantaan, jolloin kaikki asiakkuuteen, myynnin ohjaukseen ja seurantaan, ilmoitusvarausten ja materiaalinhallintaan, laskutukseen ja raportointiin liittyvät tiedot seurasivat mukana.

– Siirtyminen keskitettyyn ilmoitushallintajärjestelmään mahdollistaa saman asiakkuuden käytön koko konsernissa, aidon pakettimyyntien hallinnan ja keskitetyn materiaalivalmistuksen. Konsernin tytäryritysten edustamien lehtien ilmoitusmyynnit laskutetaan ilmoitusmyynnin suorittaneen yhtiön kautta. AProfitiin rakennetun sisäisen laskutuksen hallinnalla voidaan tuottaa sisäisiä laskuja tytäryritysten välillä, kertoo Anygraafin systeemisuunnittelija Mika Aalto.

http://etelasuomenmedia.fi/

Lisätietoja

Etelä-Suomen Media Oy, julkaisupäällikkö Silja Tenhunen, silja.tenhunen[at]media.fi.

Anygraaf Oy, (Neo) järjestelmäasiantuntija Svante Ahlroth, svante.ahlroth[at]anygraaf.fi, puh 0424 2217 350.

Anygraaf Oy, (AProfit) systeemisuunnittelija Mika Aalto, mika.aalto[at]anygraaf.fi, puh 0424 2217 700.


Lähetä linkki

Tulevat tapahtumat